maanantai 14. helmikuuta 2011

Vapauden kaiho

Tiedän, että on vastuutonta tuntea myötätuntoa tarhasta lumivallien turvin karkailevia lapsia kohtaan. En voi sille kuitenkaan mitään. Suren maailmaa, jossa lapset on pidettävä aitauksissa, köytettyinä turvaistuimiin ja jatkuvan valvonnan alla.

Muistan, kuinka läähätin paksussa talvitakissani juostessani taannoin Knokkessa merenrantaa kirmaavan nelivuotiaan perässä. Mietin, mitä vikaa on nykyajan lapsissa: minulle ei olisi tullut mieleenkään juoksuttaa omaa mummoani tuolla tavoin. Sitten huomasin, ettei minun olisi tarvinnutkaan. Koin sellaista vapautta, josta lapsenlapseni eivät osaa uneksiakaan.

Lapsuuteni leikkiympäristö tarjosi tilaan seikkailuille yllin kyllin. Juoksimme alasti rankkasateessa talon ympäri ja otimme suihkuja vesirännien alla. Kiipesimme puihin ja liiterin orsille. Hyppelimme kosken kivillä ja kiisimme ilman pelastusliivejä isän ohjaamassa veneessä kuohujen keskellä. Oli itsestään selvää, että jo alle kouluikäisellä oli pieni puukko, jolla saattoi vuolla kaarnaveneitä.

Tietenkin sattui vahinkoja. Putosin puusta ja nyrjäytin nilkkani. Kaaduin pyörää ajaessani naamalleni soratielle ja löin kirveellä sormenpääni irti. Äiti laittoi sen paikalleen eikä tuosta verisestä tapahtumasta ole muistona muuta kuin kynnen alta kuultava hennon valkoinen arpi. Pahinta oli, kun sytyin tuleen keittäessäni viisivuotiaana nuotiolla karpalomehua kuumeiselle pikkuveljelleni. Siinä oli mennä henki ja paraneminen kesti yli vuoden, mutta syttyessäni älysin juosta vesilammikkoon sammuttamaan vaatteeni.

En toivo lapsille onnettomuuksina enkä haavoja. Mutta toivoisin heille vapauden tunteen riemua ja riemua siitä, että on saanut koetella voimiaan. Uskon myös, että vapaus opettaa vastuuta ja selvitymisen taitoja.

Tarhalapset ja lumivallit -uutisen lisäksi sain insipiraation tähän pikku kirjoitukseen Helsingin Sanomien yleisönosastosta 14.2. Siellä huolestunut herra kysyi meteorologien vastuuta siitä, että he erehtyessään saavat aikaan sen, että nuoret kulkevat ilman pipoa pakkasessa. Liekö ollut provakaatio? Toivottavasti oli.